RSS-linkki
Kokousasiat:https://salpaus10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Tarkastuslautakunta
Pöytäkirja 13.10.2026/Pykälä 71
Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, kone- ja tuotantotekniikan esittely
Tarkastuslautakunta 13.10.2026 § 71
1/00.02.01/2026
Opetusalapäällikkö Marko Arkko esittelee Koulutuskeskus Salpauksen kone- ja tuotantotekniikan koulutusalaa. Lisäksi kokouksessa on asian käsittelyn yhteydessä läsnä vararehtori, henkilöstöjohtaja Jarmo Kröger.
Koulutuskeskus Salpauksessa kone- ja tuotantotekniikan opetusta annetaan Lahdessa ja Heinolassa. Lahdessa vuosittainen sisäänotto on 66 yhteishaun, ja 35 jatkuvan haun tai työvoimakoulutuksen opiskelijaa. Yhteishaun opiskelijat aloittavat elokuussa ja jatkuvan haun opiskelijat pääsääntöisesti lokakuussa ja tammikuussa. Heinolassa aloittaa elokuussa 15 yhteishaun opiskelijaa. Samoin elokuussa aloittaa 7 jatkuvan haun opiskelijaa. Tämänhetkinen kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon opiskelijamäärä on 239 opiskelijaa. Tämän lisäksi muutamia opiskelijoita opiskelee koneasennuksen ja kunnossapidon sekä tuotantotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto jakautuu useaan osaamisalaan tutkinnon pakollisten tutkinnon osien suorittamisen jälkeen. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkintoon sisältyy pakollisia tutkinnon osia 70 osaamispistettä ja valinnaisia tutkinnon osia 75 osaamispistettä.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnossa on neljä osaamisalaa ja kuusi tutkintonimikettä:
• tuotantotekniikan osaamisala (levyseppähitsaaja ja koneistaja)
• asennuksen ja automaation osaamisala (koneasentaja ja koneautomaatioasentaja)
• kumitekniikan osaamisala (kumituotevalmistaja)
• muovitekniikan osaamisala (muovituotevalmistaja)
Koulutuksen tavoitteena on valmistaa opiskelijoita monipuolisiin teollisuuden, valmistavan tuotannon ja konepajateollisuuden työtehtäviin. Opiskelijan opintopolku rakentuu lähiopetuksen, digitaalisten oppimisympäristöjen sekä työelämässä tapahtuvan oppimisen kokonaisuudesta, jossa painottuvat käytännön työtaidot ja työelämälähtöinen oppiminen.
Opintojen alussa opiskelijat hankkivat perustiedot ja -taidot oppilaitoksessa. Lähiopetuksessa perehdytään muun muassa työturvallisuuteen, koneiden käyttöön, teknisten piirustusten lukemiseen, mittaustekniikkaan sekä valmistustekniikan perusteisiin. Opetus tapahtuu luokkaopetuksen lisäksi konehalleissa ja työsaleissa, joissa opiskelijat harjoittelevat käytännön työtehtäviä nykyaikaisilla laitteilla ja koneilla.
Lähiopetuksen tukena hyödynnetään digitaalisia oppimisympäristöjä. Verkossa suoritetaan esimerkiksi teoriaopintoja, työelämävalmiuksiin liittyviä opintoja, turvallisuuskoulutuksia sekä erilaisia oppimistehtäviä. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat joustavan opiskelun ja tukevat opiskelijan omaa oppimista.
Käytännön osaamisen karttuessa opiskelijat siirtyvät yhä enemmän työelämässä tapahtuvaan oppimiseen. Työpaikkoina toimivat esimerkiksi konepajat, metalliteollisuuden yritykset, tuotantolaitokset, kunnossapidon toimintayksiköt sekä erilaiset valmistavan teollisuuden yritykset. Työpaikoilla opiskelijat osallistuvat osaamisalaansa liittyviin aitoihin työtehtäviin, kuten koneistukseen, hitsaukseen, levytöihin, kokoonpanoon, tuotantolinjojen käyttöön sekä kunnossapitotehtäviin.
Tyypillisesti opiskelijan opintopolku etenee siten, että ensimmäisenä opiskeluvuonna painopiste on oppilaitoksessa tapahtuvassa osaamisen hankkimisessa. Ensimmäisenä vuotena on myös tutkinnon pakollisiin tutkinnon osiin liittyvä työelämässä tapahtuva oppiminen. Toisena opiskeluvuonna työelämäjaksot lisääntyvät, ja kolmantena opiskeluvuonna merkittävä osa oppimisesta tapahtuu työpaikoilla osana yritysten normaalia toimintaa. Opiskelijan oppiminen tapahtuu kuitenkin yksilöllisesti opiskelijan HOKSin mukaan.
Opettajat ja työpaikkaohjaajat tukevat opiskelijaa koko opintopolun ajan. Osaaminen osoitetaan näytöissä aidoissa työtilanteissa, joissa opiskelija tekee tutkinnon perusteiden mukaisia työtehtäviä. Näin varmistetaan, että valmistuvalla opiskelijalla on työelämän edellyttämä ammattitaito.
Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen vahvuutena on tiivis yhteistyö alueen yritysten kanssa. Opiskelijat työskentelevät jo opintojensa aikana samoilla menetelmillä, laitteilla ja tuotantojärjestelmillä, joita he kohtaavat tulevassa työssään. Tämä tukee sujuvaa siirtymistä työelämään, ja monet opiskelijat työllistyvät valmistumisensa jälkeen alueen teollisuusyrityksiin tai jatkavat opintojaan korkeakouluissa.
Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa oppiminen etenee vaiheittain teoriasta käytännön tekemiseen. Opiskelijan osaaminen rakentuu oppilaitoksen oppimisympäristöissä, vahvistuu työelämäjaksoilla ja kehittyy ammattitaidoksi aidoissa tuotantoympäristöissä. Tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia alueen teollisuuden tarpeisiin sekä varmistaa opiskelijoiden hyvä työllistyminen valmistumisen jälkeen.
Puheenjohtaja:
Tarkastuslautakunta merkitsee annetun esittelyn tiedokseen.
Päätös:
Tarkastuslautakunta päätti siirtää esityksen seuraavaan ajankohtaan.