Yhtymähallitus 24.09.2024 § 140  

75/02.02.02/2024 

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän jäsenkunnille annetaan lausunnonanto-mahdollisuus vuosien 2025–2027 toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2025 talousarviosta.

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä ja keskeinen toimija Päijät-Hämeessä. Rahoituksen pe-rusteena olevalla opiskelijavuosilla mitattuna Salpaus on vuonna 2024 kahdek-sanneksi suurin ammatillisen koulutuksen järjestäjä Suomessa. Ministeriön pää-tös ensi vuoden 2025 rahoituksesta ja rahoituksen perustana olevista opiskelija-vuosista tulee koulutuksenjärjestäjille tiedoksi aivan kuluvan vuoden lopulla. Valtioneuvoston syksyn budjettiriihen päätösten mukaisten ammatillisen koulu-tuksen rahoitusleikkausten vaikutukset konkretisoituvat tässä päätöksessä. Syk-syn budjettiriihen pääätökset leikkaavat Salpauksen rahoitusta arviolta -4 miljoo-naa euroa, noin -325 opiskelijavuotta. Leikattuun rahoitukseen on luvassa indeksitarkistus, joten muutos tähän vuoteen jää noin 3 miljoonaan.

Opiskelijamäärä ja opiskelijavuosien toteuma tulee olemaan rahoitusta korke-ammalla tasolla myös vuonna 2025. Tarvetta ja kysyntää koulutukselle alueella on ja tähän pyrimme vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla jou-dumme kuitenkin ensimmäistä kertaa enemmän priorisoimaan sitä, mitä koulu-tusta voimme tarjota ja millä laajuudella, huomioiden alueen työvoimatarpeen ja jatko-opintoihin sijoittumisen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus toteutuu koulutuksen järjestäjille makset-tavalla valtionosuusrahoituksella.  Kunnat myös vastaavat ammatillisen koulutuk-sen rahoituksesta asukaskohtaisen rahoitusosuuden kautta, joka vuonna 2024 on 203 euroa/asukas. Kuntien rahoitusosuus ammatilliseen koulutukseen on yli miljardi euroa ja valtion rahoitusosuus hieman vähemmän, myös yli miljardi euroa. Kuntayhtymän omistajakunnat eivät rahoita toimintaamme suoraan valtakunnallisen rahoitusjärjestelmän lisäksi. Toimintamenojen ohella kaikki investoinnit ja mahdolliset rahoituskulut katetaan kuntayhtymän omilla tuloilla.

Salpauksen strategiakausi vuoteen 2025 päättyy ensi vuonna. Strategiamme on ottanut hyvin huomioon nopeasti tapahtuvat muutokset ammatillisessa koulu-tuksessa ja toimintaympäristössämme. Salpauksen strategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota onnistumiseen palveluorganisaationa, työelämän kumppanina ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Se huomioi Opetus- ja kulttuuriministeriön Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuoteen 2030-asiakirjan tavoitteet ja suuntaviivat. Tästä on hyvä jatkaa ja valmistella myös seuraavaa strategiakautta vuodesta 2026 eteenpäin. Strategia päivitetään vuoden 2025 aikana vuosien 2026–2028 toimintasuunnitelman pohjaksi. Strategiamme arvot ja eettiset kulmakivet perustehtävän ohella pysyvät ennallaan. Keskeiset ajurit päivityksessä ovat työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen sekä toiminnan vaikuttavuuden parantaminen.

Suomen hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisen koulutuksen toimin-nanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi valmistunee vuoden 2024 lopussa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ammatillisen koulutuk-sen toiminnanohjauksen kokeilusta. Lisäksi ehdotetaan muutettavan lakia amma-tillisesta koulutuksesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. Esitys liittyy hallitusohjelman kirjauksiin koskien ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin ja toiminnanohjauksen uudistamista. Esityksessä ehdotetaan vuosina 2026–2033 toteutettavaksi kokeilu ammatillisen koulutuksen toiminnan-ohjauksesta. Kokei-luun valittaisiin enintään 40 koulutuksen järjestäjää, joiden järjestämisluvat kor-vattaisiin määräajaksi kokeiluluvilla. Neuvotteluissa pyrittäisiin yhteensovitta-maan kansallisia ja paikallisia tavoitteita. Koulutuksen järjestäjät arvioisivat alueen tarpeita yhdessä keskeisten muiden aluetoimijoiden kanssa ja tekisivät esityksen strategisista tavoitteista. Opetus- ja kulttuuriministeriö toisi keskus-teluun kansallisia tavoitteita ja keskitetysti valmisteltua tietopohjaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitäisi neljän vuoden välein koulutuksen järjestäjien kanssa neuvottelut koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua koskevista tavoitteista. Tavoit-teet kirjattaisiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ja koulutuksen järjestäjän välis-een sopimukseen, ja tavoitteiden toteutumista seurattaisiin kokeilun aikana. Haku kokeiluun mukaan pääsemiseksi ajoittunee vuoden 2025 alkupuolelle ja Salpaus alueellisena koulutuksen järjestäjänä on luonnollisesti hakeutumassa kokeilun toteutuessa siihen mukaan.

Vuoden 2024 budjettiriihen päätökset voimaan tullessaan vuoden 2025 alusta ja tuleva rahoitusmallin muutos 2026 alusta vaikuttavat ja ohjaavat sitä mitä koulu-tuksia ja miten koulutuksia alueelliseen tarpeeseen on perusteltua järjestää. Työl-listymisen ja vaikuttavuuden merkitys korostuu entisestään. Tulevaisuudessa rahoitusosuudet jakautunevat seuraavasti: 50 % perusrahoitus, 30 % tutkinnot ja tutkinnon osien osaamispisteet, 18 % työllistyminen ja jatko-opinnot ja 2 % opiskelija- ja työelämäpalaute. Aiemman pohjatutkinnon omaavilla rahoitus jatkossa tulisi perusrahoituksesta (50%), tutkinnon osien osaamispisteistä, mutta ei enää kokonaisesta tutkinnosta. Työllistymisrahoitusta annetaan, jos opiskelija ei ole ollut työllinen ennen koulutukseen tuloa. Tutkinnon osien täsmätarjonta työllistymisen varmistamisessa, aikuisille jo aiemman tutkinnon omaaville, korostuu. Opiskelijavalinnan kriteerien tulee tukea tätä ministeriön antamaa ohjausta, kriteereitä on noudatettava ja valinta ja/tai hylkäysperusteet dokumentoitava hakijan oikeusturvan kannalta riittävällä tarkkuudella.

Oppivelvollisten ja ilman ensimmäistä tutkintoa olevien kouluttautumisen mah-dollisuuksien varmistaminen on siis jatkossa Orpon hallitusohjelman mukaan ensisijaista. Suurimmat kouluttautumisen muutokset tulevat tiedossa olevan riihipäätöksen mukaisesti ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, joiden tarjonta kohdistuu jo aiemman tutkinnon suorittaneisiin ja siellä erityisesti korkeakoulu-tutkinnon suorittaneisiin. Näitä koulutuksia ovat muun muassa johtamisen ja tuotekehityksen erikoisammattitutkinnot. Tästä ensimmäinen vaihe toteutetaan lopettamalla ulkopuoliset palveluostot jo vuonna 2024 ja näin turvataan Salpauksen omien opettajien työtä koulutusmäärien vähentyessä. Tämä laskee koulutusmääriä asteittain vuoteen 2027 mennessä noin 325 opiskelijavuotta.

Työllistyminen, alan vetovoima, hakijan aiempi koulutustaso ja vapaa hakeutu-misoikeus erityisesti oppivelvollisten osalta, vaikuttavat yhä enemmän budjetti-riihipäätösten myötä tulevaan koulutustarjontaan. Nyt on jo tiedostettu aloja, joita muutokset koskevat, esimerkiksi hius- ja kauneusalojen volyymin hallittu pienentäminen työllistymisen perusteella. Yrittäjyys ei ole nuorten ensisijainen tapa työllistyä, pienet kampaamot eivät palkkaa työntekijäitä, koska asiakassuh-teet ovat yleensä henkilökohtaisia. Toinen jo tunnistettu ala tässä tarkastelussa on tieto- ja viestintätekniikka. Tähän vaikuttaa erityisesti valmistuneiden työllisty-misen nopea lasku digitalisaation ja tekoälyn jokapäiväistyessä sekä kehitys siinä, että atk-tukea ei tarvita aiemmassa laajuudessa. Rakennusalalla on huomioitava ikärakenne ja työelämän suhdannevaihtelut.  Eläin- ja luontoaloilla maatalousalan heikko vetovoima sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusten vähentä-misen vaikutukset näkyvät erityisesti kala- ja ympäristöaloilla sekä pieneläinten ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusten toteutuksessa. Ministeriön pää-töksillä voi olla vaikutuksia myös Salpauksen kiinteistösaneerauksien ja hankkei-den laajuuteen. Hevosalalla työllistyminen on melko matalaa ja opiskelijoiden keskeyttämismäärät ovat kohtuullisen suuret. Tavoite on vähentää koulutuskäy-tössä olevaa hevosmäärää niin, että toimintaan oppilaitoksen tiloissa riittää yksi talli ja näin resurssi- ja kustannusrakennetta sopeutetaan tulevaan toimintavolyy-miin. Työpaikoilla tapahtuvan yhteistyön merkitys korostuu nykyistä enemmän.

Vuonna 2025 jatkaa vielä vuonna 2023 ja 2024 opintonsa aloittaneita niin, että opiskelijavuosimäärä pysyy korkealla todennäköisesti laskevasta rahoituspäätök-sestä riippumatta. Vuodesta 2026 eteenpäin toiminnallinen tavoitteemme on noin 5700 opiskelijavuotta, mikäli leikkaus on arvioimamme kaltainen. Tavoite sisältää pienen varmuusmarginaalin siihen, ettei opiskelijavuodet toteudu alle rahoituspäätöksen. Tätä tavoitetta tulee tarkastella vuosittain, kun rahoituspää-tökset ovat tiedossa. Oppivelvollisten osalta ei ole mahdollista kovin nopeisiin reagointeihin, koska koulutus kestää heillä pääosin 2,5–3 vuotta. Nuorten ikäluo-kan suurempi lasku ja sen vaikutukset oppivelvollisten koulutukseen toteutuu 2030 jälkeen. Lasku ammatilliselle puolelle pelkästään Salpaukseen voi olla vuonna 2035 jopa yli 400 (tässä ei ole huomioitu mahdollisen maahanmuuton positiivista vaikutusta ikäluokkiin).

Edellä kuvatuilla ministeriötason toiminnanohjauksen ja rahoituksen tulevilla muutoksilla opiskelijavuosien määriin on vaikutuksia myös Salpauksen henkilös-töön kokonaisuutena, ei pelkästään opetus- ja ohjaushenkilöstöön. Henkilöstön keski-ikä ja kiihtyvä eläkeiän saavuttaminen helpottaa osaltaan sopeutumista. Käytämme harkitusti taseeseen kerrytettyä ylijäämien varmuusmarginaalia saa-daksemme aikaa sopeutukselle, jotka ovat näköpiirissä. Myös muun kuin opetus-henkilöstön oikean määrän tarkkaa harkintaa jatketaan, kuten on tehty edellisten leikkausten jälkeen kaiken aikaa.

Koulutustarjonnan muutosten valmistelu ja opiskelijaprofiilin tarkastelu on aloi-tettu sen suhteen, kuinka monella on jo aiempi tutkinto. Salpaus on tässä suh-teessa valtakunnan keskiarvossa. Vuonna 2022 Salpauksen opiskelijoista 35 pro-sentilla oli jo aiempi tutkinto suoritettuna. Tarkastelussa on erityisesti ja ensin jo aiemmin korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Opiskelijavalinnassa etusijalla ovat jatkossa oppivelvolliset ja ilman tutkintoa olevat. Näiden lisäksi alan työllis-tävyys ja alueen työvoiman tarve ovat koulutustarjonnan suuntaamisessa ensisi-jaisia. Kaikki aikuiskoulutus ei jatkossakaan lopu, mutta kokonaisten tutkintojen sijaan tutkinnon osat ja osaamistarpeeseen perustuva täsmätarjonta korostuvat. Samoin korostuvat monimuotoiset opiskelumuodot työn ohessa sekä oppisopi-muskoulutus.

Salpauksessa valmistelussa olevaan luonnonvara-alan koulutuksen selvitykseen vaikuttavat luonnollisesti ministeriön tulevat linjaukset aikuisten, jo aiemman tutkinnon suorittaneiden kouluttautumismahdollisuuksista, nuorten opiskelija-määrien samalla vähentyessä. Hallituksen tulevilla päätöksillä voi olla vaikutusta myös Asikkalan luonnonvara-alan kampuksen kiinteistöjen tilaohjelmaan. Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteen toimitilaohjelman lisäksi on tullut tarve koko maa- ja metsätalousalan sekä luonnontieteiden koulutuksien tilannekuvan tarkasteluun Salpauksessa. Kokonaiskuvaa tulee tarkastella myös Koulutuskeskus Salpauksen yhteiskunnallisen ja alueellisen huoltovarmuuden ja työelämän tarpeiden näkökulmasta. Luonnonvara-alan kehitys on tärkeä osa kestävää kehitystä sekä biotalouden edistämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Huoltovarmuus sekä kestävä työllisyys- ja tuottavuuskehitys edellyttävät osaami-sen riittävyyden varmistamista kaikilla kriittisillä ja yhteiskunnallisesti merkittävil-lä aloilla. Jatkuvaa oppimista vahvistetaan. Tutkintoa pienempien koulutuskoko-naisuuksien hyödyntämistä lisätään täyttämään työelämän muuttuvia osaamis-tarpeita.

Oma iso kokonaisuus on perustaitojen vahvistaminen, oppimisen tuki ja digitaali-set palvelut. Työelämän osaamistarpeiden muuttuessa toisen asteen koulutuk-sessa korostuu tarve kielellisten, matemaattisten ja digitaalisten perustaitojen vahvistamiseen, jotta nuorten oppimaan oppimisen taidot turvataan tulevalla koulutuspolulla ja työelämässä. Ikärakenteen muuttuessa perustaitoja on vahvis-tettava myös aikuisten koulutuksessa. Digitalisaatio läpäisee koko yhteiskunnan ja digitaalisen osaamisen merkitys kasvaa yhteiskunnan ja työelämäosaamisten muutoksissa. Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen tuottavuuden lisäämisessä edellyttää tutkimukseen perustuvia perus-, soveltavan ja huippu-osaamisen digitaitoja. Digitalisaatio mahdollistaa ammatillisessa koulutuksessa uudenlaisia oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja. Samalla ajasta ja paikasta riippumattomat oppimisen mahdollisuudet laajenevat erityisesti aikuisille, mutta myös nuorille. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää koulu-tuksen järjestäjien kyvykkyyden sekä opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä, yhteistyötä ja digitaalisen toimintaympäristön kehittämistä. Näiden edellä mainit-tujen lisäksi tärkeää on hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen.

Valmisteltavan toiminta- ja taloussuunnitelman ja erityisesti talousarviovuoden 2025 aikana on välttämätöntä jatkaa uudistusta Salpauksen koulutustarjonnan ja opiskelijarekrytoinnin toimintatavoissa. Erityisesti aikuisille suunnattua jatkuvaa hakua tulee kehittää edelleen niin, että koulutustarjonta vastaa yhä paremmin alueen yritysten osaavan työvoiman saatavuuteen ja väestön osaamistarpeisiin. Tämä edellyttää verkko- ja monimuoto-opiskelun tarjonnan kasvattamista, lyhyiden, osallistujan työllistymistä tukevien tutkinnon osien joustavaa tarjontaa sekä aitoa mahdollisuutta aloittaa opinnot opiskelijan kannalta joustavammin läpi vuoden.

Kaikkien koulutusalojen tulee varmistaa opetuksen pedagogisten toteutustapo-jen, koulutuksen tarkoituksenmukaisien kokonaisuuksien ja opintojen joustavan aloituksen ja etenemisvaihtoehtojen aito toteutuminen. Tämä kaikki edellyttää opetushenkilöstön osaamisen varmistamista ja myös laajentamista (mm. erityisen tuen osaaminen osana ammatinopetusta, digiosaaminen ja opetus englannin kielellä). Nämä tulee huomioida luonnollisesti myös uutta henkilöstöä rekrytoitaessa. Oikea-aikainen ja sisällöllisesti sekä pedagogisesti uusiin tarpeisiin vastaava koulutustarjonta tekee Salpauksesta strategiansa mukaisesti palveluor-ganisaation. Tässä onnistumisella on merkitystä myös kaikkien salpauslaisten työn turvaamisessa.

Ukrainan sodan pitkittyessä kasvaa tarve sekä kotoutumiskoulutukselle että tut-kintoon valmentavan ja ammatillisen koulutuksen tarjonnasta ukrainalaisille pakolaisille. Samalla myös muiden maahan muuttaneiden kotoutumiseen ja työllistymiseen alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Salpauksen rooli alueellisena kouluttajana ja osaavan työvoiman varmistajana näkyy erityisesti alueen työelämän palvelemisena osaavan työvoiman saamisessa ja peruskoulun päättävien osalta osallisuuden varmistamisessa toisen asteen opiskelupaikan myötä. Olemme myös vahvasti mukana alueen kuntakokeilun toteuttamisessa sekä 2024 aikana valmistautumisessa vuoden 2025 alusta tapahtuvaan työvoimapalvelujen siirtymiseen valtiolta kunnille. Alueen elinvoi-maisuuden ja työllisyydenhoidon yksi merkittävimmistä haasteista on edelleen alueen asukkaiden alhainen koulutustaso ja korkea nuorisotyöttömyys verrattuna kahteentoista suurimpaan kaupunkiin.

Laajennettu oppivelvollisuus on toteutunut alueella hyvin ja opiskelukuntoisille löytyy opiskelupaikka toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä tutkintoon valmistavassa (TUVA) koulutuksessa. Vaativaa erityistä tukea tarvitsevien opiske-lijoiden osalta teemme yhteistyötä Kaarisilta ry:n kanssa ja olemme tiivistäneet yhteistyötä alueella toimivan erityisoppilaitoksen, Kiipulan kanssa. Kiipula toimii Lahdessa samoilla kampuksilla Salpauksen kanssa ja näin yhteistyö on sujuvaa ja mahdollistaa opiskelijoiden moniammatillisen tuen sekä eri toimijoiden osaami-sen kehittymisen.

Kuntayhtymän talous on vakaalla pohjalla huolimatta alijäämäisestä taloussuun-nitelmakaudesta 2025–2027. Kuntayhtymä maksoi pois pankkilainansa tilikau-della 2023. Talousarviossa 2024 odotettua parempi rahoituspäätös tälle vuodelle korjaa alijäämäisen talousarvion 2024. Tältä osin yhtymäkokoukselle tehtävä talousarviomuutosehdotus on otettu osaksi Talousarvio 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2025-2027 -asiakirjan laskelmia. Vuoden 2024 rahoitustasoon verraten kuntayhtymän kustannusrakenne on kevyempi, mikä näkyy ylijäämäise-nä tilinpäätöksenä vielä tällä tilikaudella. Tällä marginaalilla voidaan pääosin vastaanottaa vuoden 2025 rahoitusleikkaus, mutta taloussuunnitelmakausi 2025-2027 tulee olemaan harkitusti alijäämäinen.

Valtionosuusrahoitus 2025 on budjetoitu 2024 budjettiriihen päätösten mukai-sesti ottaen huomioon rahoitukseen luvattu indeksitarkistus. Valtionosuusrahoi-tusta odotetaan 61,7 miljoonaa euroa.

Tulemme käyttämään yhdessä kuntayhtymän henkilöstön kanssa saavutettuja vuosien 2019-2024 ylijäämiä koulutuksen hyväksi nyt käsiteltävänä taloussuun-nitelmakautena. Vuodet 2025-2027 on budjetoitu harkitusti alijäämäisiksi. Vuoden 2024 kustannusrakenne on nykyistä rahoitusta kevyempi ja näin voimme ilman laajojen muutosneuvottelujen tarvetta sopeutua budjettiriihessä ilmoitet-tuihin rahoitusleikkauksiin. Lisäksi toimitilaohjelman toteuttaminen ja kiinteistö-kulujen hallinta  edellyttävät luonnollisesti investointeja, johon saavutettua kassaylijäämää voidaan käyttää ja velkaantuminen välttää.

Sopeudumme rahoitusleikkauksiin pitkäjännitteisesti hyvällä henkilöstöpolitiikalla käyttämällä hyväksi myös kiihtyvän eläköitymisen avaamat mahdollisuudet tehtävien uudelleen järjestelyissä. Näitä ratkaisuja on tehty kaiken aikaan Sipilän hallituskauden rahoitusleikkausten jälkeen, vaikka talous on ollut ylijäämäinen. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy ja siksi kuntayhtymän on pidettävä huoli työnantajakuvastaan ja osaavasta henkilöstöstään. Eikä tämä tarkoita sitä, että tehtävät ratkaisut saisivat olla tehottomia tai vaikuttamattomia. Myös taloussuunnitelma-asiakirjassa esitettävät vuodet 2023–2027 ovat edelleen kumulatiivisesti selkeästi ylijäämäisiä. Vuosien 2026 ja 2027 taloussuunnitelma on laadittu 2 prosentin rahoituksen ja kulujen kasvulla.

Taloussuunnitelmaa arvioitaessa on tarkasteltava tilikausien kumulatiivista ylijäämää myös vuodesta 2019 alkaen. Tällöin päättyivät Sipilän hallituskauden rajut ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset, jotka veivät 30 prosenttia, 20 miljoonaa euroa Salpauksen rahoituksesta toiminnan laajuuden pysyessä lähes ennallaan.

Tämä kumulatiivinen ylijäämä tullaan pitämään positiivisena myös pidemmällä tähtäimellä. On erinomaisen tärkeää, että taseen ylijäämiä on pystytty kasvatta-maan Päijät-Hämäläisen ammattillisen koulutuksen pitkäjänteisen toteuttamisen resursiksi.

Investointien kokonaismäärä vuonna 2025 on 7,6 miljoonaa euroa. Taloussuunni-telman mukainen kokonaisinvestointimäärä on vuosina 2025–2027 kaikkiaan 20,6 miljoonaa euroa. Irtaimistoinvestointisuunnitelmassa on varauduttu mm. perus-korjattavien tai rakennettavien tilojen varustamiseen. Toimitilaohjelmaan mah-dollisesti liittyvät kiinteistöjen purut kirjataan tuloslaskelman satunnaisiin kuluihin. Tarkastelujakson 2023-2027 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kuntayhtymä on maksanut kaikki pankkilainansa pois toukokuussa 2023. Lainan-nostoa ei ole budjetoitu kaudelle 2025-2027. Talousarvion 2025 vaikutus kassava-roihin on –1,8 miljoonaa euroa. Kauden lopussa vuonna 2027 kassavarojen ennustetaan olevan 20,6 miljoonaa euroa (107 päivän maksuvalmius). Vuodesta 2019 alkaen saavutettu ylijäämä on kutakuinkin kuntayhtymän kassavaroissa. Saavutettua ylijäämää ja maksuvalmiutta voidaan käyttää harkitusti ainakin tämän vuosikymmenen aikana koulutuksen hyväksi kattamaan osin niin käyttö-talouden sopeutumista kuin investointien rahoittamista.

Yhtymähallitus tekee esityksen 19. marraskuuta kokoontuvalle yhtymäkokouk-selle talousarviomuutoksesta vuodelle 2024. Muutos perustuu yhtymähallituksen kesäkuussa käsittelemään tilinpäätösennusteeseen. Muutettu talousarvio on raportoitu talousarvion laskelmissa.

Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä on tehnyt määrätietoista työtä henkilös-tön, toimintaolosuhteiden ja talouden tasapainoisessa kehittämisessä. Opetus-henkilöstöön on nyt perustehtävän mukaisesti panostettu, toimitiloja on vähen-netty ja peruskorjattu ja talouden perusta pidetty vakaalla pohjalla. Tämä työ jatkuu tulevalla taloussuunnitelmakaudella.

Salpaus on visionsa mukaisesti enemmän kuin koulu, opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka. Vision saavuttamiseen liittyy toimintamme eettisten kulmakivien

• vastuullisuus ja tarttuminen,

• keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen sekä

• vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen

toteuttaminen ja näkyminen kaikkien salpauslaisten toiminnassa. Näistä on hyvä ponnistaa strategiakauden 2021- 2025 viimeiseen toiminta vuoteen ja samalla Suomen hallituskauden tavoitteisiin.

Lausunnot pyydetään toimittamaan Yhtymähallituksen 15.10.2023 kokoukseen mennessä. Myös tämän jälkeen toimitetut lausunnot saatetaan 19.11.2024 pidettävän yhtymäkokouksen tiedoksi.

Toimitusjohtaja:

Hallitus päättää pyytää kuntayhtymän jäsenkunnilta lausunnot vuosien 2025-2027 toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2025 talousarviosta.

Päätös:

Päätösesitys hyväksyttiin.